Työhuoneeni nurkassa on Kristus Pantokrator -ikoni. Anoppini maalasi sen 80-luvulla työhuoneeseeni yliopistolla, ja sittemmin se on ollut kotitoimistossa. Kahdesti vuodessa aamuaurinko osuu siihen viikon ajan kevät- ja syyspäiväntasauksen tienoilla. Se aika on nyt. Marian ilmestyksen juhlan (25.3.) jälkeen aurinko on aamuisin jo liian korkealla valaistakseen ikonin.
Monesti maaliskuussa on tähän aikaan pilvistä, samoin syyskuussa. Nyt olen jo kolmen päivän ajan ihaillut ikonin hehkua kirkkaassa aamuauringossa. Näky kestää vain 20 minuuttia. Sitten aurinko on matkannut kohti etelää ja ikoni jää varjoon.
Koska valoilmiö ei toteudu joka vuosi, sen näyttäytyminen on lahja, häivähtävä symboli Jumalan valtakunnan läsnäolosta.
