Suuri paasto on lähestymässä. Eilen oli Tuhlaajapojan sunnuntai, yksi neljästä paastoon valmistautumisen ajan sunnuntaipäivistä. Kaksi vuotta on kulunut Isä Tuomas Järvelinin saarnasta, joka valotti vertausta syyrialaisten isien näkökulmasta. Kertomus on tyhjenemätön. Isä Tuomas Kallosen eilisestä saarnasta minua jäi askarruttamaan omaisuus, jonka isä jakoi pojilleen nuoremman pyynnöstä. Saarnassa se vertautui Jumalan rakkauteen. Rakkaus ei kuitenkaan pysy elävänä ilman yhteyttä. Poika halusi perinnön, mutta myös täyden vapauden tehdä sillä mitä halusi. Vertauksessa lähteminen kaukaiseen maahan on kuva alkuperäisen yhteyden kieltämisestä. Omaisuus hupeni holtittomassa elämässä "porttojen parissa". Pasolinin Teoreman porvarisperheen kohtalot yhteyden kiihkeässä etsimisessä vääristä osoitteista on Tuhlaajapojan moderni kuvaus. Lopussa odottaa autiomaa.
Kertomuksen ydinkohdassa Tuhlaajapoika muistaa isänsä ja kotinsa. Se auttaa häntä lähtemään paluumatkalle. Kun hän vielä on kaukana isä tulee häntä vastaan juosten. Tässä on Suuri Kohtaaminen, jonka kuvauksia Vanhassa ja Uudessa Testamentissa on tuon tuostakin. Yksi vaikuttavimmista on Joosefin ja hänen veljiensä kohtaaminen faraon hovissa nälänhädän keskellä, jonka pakottamina veljet ovat lähteneet etsimään apua. Vaikka veljet olivat heittäneet Joosefin kaivoon ja myyneet sitten midianilaisille kauppiaille, hän otti heidät vastaan kuin isä Tuhlaajapojan. "Jokainen pyytävä saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan."
Kolmekymmentä vuotta sitten, pian ortodoksiseen kirkkoon liittymiseni jälkeen näin unen, joka aika ajoin palaa mieleeni. Istun junanvaunussa, joka etenee illan pimentyessä nummimaiseman halki. Juna on vanhanaikainen, ja vaunujen päädyssä on avoimet sillat. Pysähdymme asemalle, pari matkustajaa poistuu. Alan ihmetellä kun juna ei lähdekään liikkeelle. Kiirehdin vaunusillalle ja näen, miten edellinen vaunu loittonee hitaasti. Tajuan, että olen tietämättäni irroittanut vaununi junasta. Hätäännyn! Rupean huutamaan ja huitomaan kuin hukkumaisillani. Tapahtuu ihme. Juna pysähtyy ja alkaa palata takaisin. Lähestyvän vaunun sillalla seisoo joku, ja hän kohottaa kätensä kuin tervehtiäkseen.
