Pääsiäisjuhlan aikana on tapanani kuunnella Bachin
kantaattia 42, ”Am Abend aber desselbigen Sabbats”. Saatavilla olevista
äänityksistä mieluisin on Nikolaus Harnoncourtin tulkinta, joka löytyy mm. Youtubesta. Kantaatti sisältyy 1970-luvulla
toteutettuun, ensimmäiseen Bachin kantaattien levytysprojektiin, jossa
käytettiin barokkisoittimia. Harnoncourtin elinvoimaisen tulkinnan helmenä on
laajan alttoaarian laulava kontratenori Paul Esswood. Hänen
kirkas mutta samalla syvän täyteläinen äänenvärinsä tuo mieleeni mustarastaan.
Kantaatin aloittaa sinfonia, jota seuraa Johanneksen
evankeliumitekstin sanoihin kirjoitettu resitatiivi: ”Samana päivänä, viikon
ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä
he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään.” Alttoaarian
sanat mukailevat Matteuksen evankeliumiin kirjoitettuja Jeesuksen sanoja: ”Missä
kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”
Sen oli Jeesus luvannut, ja pääsiäispäivän iltana opetuslapset saivat sen
kokea. Bach antaa tälle ilmestyskokemukselle mitä kauneimman musiikillisen
tulkinnan. Kahden oboen ja fagotin soolokuviot lomittuvat alttoäänen kanssa jousiston
ja continuon tasaisen pulssin kannattelemana. Aaria on taivaallisen pitkä,
lähes 11 minuuttia.
Seuraavat aariat palauttavat meidät takaisin maanpäällisiin
ahdistuksiin, kiusauksiin ja vainoihin. Niiden teksteissä kuitenkin
muistutetaan, että Kristus on osallisena kaikessa, mikä meitä kohtaa. Sananlaskujen
kirjan sanoin: ” Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua
varhain etsivät, ne löytävät minut.”
