Suuren perjantain aamuna
Helsingin Sanomien nettisivut avaavat maailman, jonka rinnalla kalpenevat
Vanhan testamentin profeettojen ennustukset jumalattoman kansan päälleen
kasaamista vitsauksista.
Suomalaiset arvostavat tasa-arvoa, turvallisuutta ja luontoa – suurimpana uhkana
nähdään eriarvoisuuden kasvu.
Samassa pääuutisten
näkymässä on kaksi juttua, jotka näyttävät kehityksen suunnan:
Arviolta joka kymmenes suomalainen kantaa superbakteeria, joka voi
aiheuttaa vakavia tulehduksia.
Metropoli-Suomen takapiha hiljenee, kun kaupat luovuttavat ja bussivuorot
harvenevat – ”Suomi tyhjenee aika pelottavaa vauhtia.”
Viikkoon on sisältynyt
monia globaalin mittasuhteen uhkauutisia. Maailman merissä pyörii viisi
muovijätteiden lauttaa, joista suurin on viisi kertaa Suomen kokoinen. Lintukadosta
on tullut Euroopassa uusi huoli, jolla lienee yhteys hyönteiskannan
romahdukseen torjunta-aineiden käytön vuoksi. Pekingissä on voimassa toiseksi
korkeimman luokan saastevaroitus. Viime talvena kaupungin pienhiukkastaso ylitti
WHO:n suosituksen viisinkertaisesti. Ilmaston lämpeneminen sulattaa Islannin
suurimman jäätikön olemattomiin. Yhdysvaltojen poliittinen linja on lisännyt viime
viikkoina suursodan uhkaa. Itä-Ghoutan siviilien kärsimykset ovat
mittaamattomia, mutta Syyrian sodalle ole näkyvissä loppua.
Kotimaan uutisissa on lukuisia
esimerkkejä eriarvoisuuden lisääntymisestä. Aktiivimalli leikkaa etuuksia yli puolella
työttömistä. Sote-uudistus uhkaa romuttaa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Etäisyydet
synnytyssairaaloihin ovat monella alueella kasvaneet yli sata kilometriä. Ulkomaalaistaustaiset,
sijoitetut tai toimintarajoitteiset nuoret kokevat eniten seksuaalista
häirintää. Markkinaehtoinen liikennepalvelulaki uhkaa pienten paikkakuntien
taksipalveluja.
Eriarvoistumisen toinen
puoli, metropolipolitiikan tekeminen markkinoiden ehdoilla, näyttäytyy viikon rakentamista
koskevissa uutisissa. Helsingin Katajanokalla puretaan kerrostalo uuden tieltä.
Meri-Rastilan kaavamuutos voi johtaa kymmenien 1990-luvulla rakennettujen
kiinteistöjen purkuun. Vantaalla omakotialueen tuntumaan on nousemassa
kerrostaloja. Samaan aikaan yhtiölainojen nopea kasvu ylittää monen
kotitalouden maksukyvyn.
Nykyisen ahdingon lähteet
ajoittuvat muutaman vuosisadan taakse, jolloin kapitalistisen talousjärjestelmän
toimintatavat ja rakenteet alkoivat muotoutua. Ahneus asettui kehityksen liikettä
ohjaavaksi voimaksi. 1800-luvun sosialismi asetti solidaarisuuden ja tasa-arvon
ideaaleiksi kapitalismin tuhoisuutta vastaan. Yksilöhurskautta ja opillisuutta
vaalivat kirkot eivät asettuneet sorrettujen, köyhien ja omistamattomien
luokkien puolelle. Niinpä Karl Marx saattoi kuvata uskontoa kritiikissään
Hegelin oikeusfilosofiaan näin: ”Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus,
sydämettömän maailman ydin, kuten se on hengettömän asiantilan henki. Uskonto
on kansan oopiumi.”
Nyt tämä pidäkkeetön
taloudellinen järjestys on saattanut maailmamme lähelle tuhoutumista. Merkit
ovat pelottavia, mutta meillä on uskomattoman vahva kyky suojautua ahdistukselta.
Samat tiedotusvälineet, jotka kirjoittavat uhkakuvista, sisältävät lohduttavia
tarinoita, selviytymiskertomuksia ja tilannehavaintoja, joita voimme käyttää
kiistämisen ja idealisoinnin välineinä. Onneksi kaupatkin ovat auki, etteivät pitkänperjantain toimettomuus ja synkeä sanoma oikeaoppisuuden ja uskonnollisen
konservatiivisuuden tuhoisuudesta häiritse mieltämme liiaksi.
